Ensimmäinen yö takana uudessa kodissa. Isi nukkui minun ja Iineksen (sen ison) kanssa alhaalla. Tuli tosi kova pissahätä keskellä yötä, menin tökkään isiä ja pääsin pihalle. Onneks täällä on niitä kahisevia, yöllä olin toisella kerralla niin väsynyt, että just ja just jaksoin kahisevalle. En millään olis jaksanu pidemmälle. Iines tykkää tosi paljon pissata mun pissan päälle. Se on muutenkin vähän suojeleva, tahtoo aina ensin mennä minua paijaavan ihmisen luo,  se on sitä mieltä että se on sen tehtävä. Mun mielestäni olis paljon kivempaa, jos Iineksen tehtävä olis leikkiä mun kanssa. Se vaan murisee ku yritän mennä hauskuuttamaan sitä.

Nää pienet karvattomat täällä on aika hauskoja. Äiti sanoi, että meillä on niistä kuvakin:

Ne juoksee paljon, ja kiljuu ilosta kun mä meen juoksemaan kans. Tosi innoissaan ne on sillon, kun mä saan hihasta tai jostain kiinni, sit ne oikein huutaa ilosta! Äitin mielestä se on silti jotenkin ei-niin-hyvä juttu, se aina tulee jonkun puruluun tai muun kanssa siihen sähläämään. Toisaalta kyllä tykkään niistäkin.

Niitä pieniä karvattomia asuu tässä lähistöllä tosi paljon, en oo koskaan nähnyt niin montaa kerralla! Kun me lähetään ulos, niin en meinaa keretä nurmikolle asti pissalle kun ne kaikki tahtoo jutella mun kanssa.
Tänään äiti anto mulle monta makupalaa kun osasin istua. Se oli sen mielestä vissiin isompikin juttu, kun se oli tosi ilonen ja hihkui. Siis ISTUMINEN, jokainen osaa istua. En ihan käsittänyt että mikä siinä oli niin ihmeellistä, mutta kyllä makupalat kelpaa, tänne vaan!