Oli kivat synttärit mulla, vaikka me taas vähän myöhään raportoidaan niistä. Äiti teki meille semmosen kakun missä oli mun suosikkia rahkaa, jauhelihaa ja nakki kynttilänä. Sain myös lahoja: isompi karvaton lapsi Toivo halus ostaa mulle semmosen isoimman puruluun mitä oon koskaan nähny! Se oli ihan TAJUTTOMAN iso ja me syötiin sitä Iineksen kanssa ainaki kaks viikkoo. Huh, oli muuten aika duuni. Sit mä sain uuden hihnan (taisin kiskasta vanhan poikki... heh) ja vinkuvan pallon ja sit semmosen maailman parhaimman jutun: narulelun! Se oli mun lempilahja, noitten pienten kanssa on parasta leikkii sen kanssa kun ne nauraa tosi paljon kun mä vedän sitä ja ne pitää toisesta päästä. En mä niitten kanssa kyl uskalla niin kovasti vetää kun äitin ja iskän kanssa, niitä voi riepottaa ihan kunnolla.

Äiti käski kertoo että Iineksellä on tänään 12-vuotissynttärit! Meillä on herkkuja luvassa ja Iines sai sellasen oman piippilelun joka on ravun muotonen. Se tykkää siitä tositosi paljon ja sitä heitellään Iinekselle koko ajan enkä mä saa mennä hakemaan, koska Iines haluu pitää sen itellään. Oikeestaan vähän tylsää, mutta onneks saadaan luita ja herkkuja. Varmaan jotain samankaltasta kakkua ku mun synttäreillä. Äiti sano, että uusimman leolehden vanhimmat leot -listan mukaan Iines olis tällä hetkellä Suomen vanhin leonberginkoira. En tiiä, mut jos on niin on se tosi pirtee kun se mun kanssa jaksaa leikkii ja juosta piippilelujen perässä. Ihan kivaa!

Yks kiva kuva pitää laittaa tähän, istun sohvalla isomman karvattoman eli Toivon kanssa, ja pienempi karvaton Tarmo on tuonut mulle kaikki sen pehmolelut syliin. Tarmo on vasta 2-vuotias, se monesti makaa mun päällä. Mut ei mua haittaa, mä tykkään läheisyydestä.



Toivo ja minä