...mutta mun vara-äiti, tai oikeestaan varamummo Iines täytti 22.3.2010 14 vuotta! Siks toi huutomerkki, koska nää muut jotain kohkaa sen ympärillä, että se on niinku tosi erikoinen ja hieno ja ne sanoo sitä teräsmummuks, mutta kyllä mä tiiän että se on koira. Se vieläkin leikkii mun kanssa, ei tosin enää paljoa juokse mun perässä, mikä on harmi, koska peräkkäin juokseminen on tosi kivaa. Mut me leikitään silleen, että mä vähän ärsytän sitä ja juoksen ympyrää, ja sit se muka mun mennessä ohi nappasee kyljestä tai jostain ja muka saa kiinni. Paitsi että ei se oikeesti sais mua kiinni, sillä mä oon niin nopee, että mun omaa päätäki huimaa se vauhti kun mä juoksen. Se on tosi hauskaa, vaikka ei ehkä kuulosta hauskalta. Mut on.

Se Iineksen synttäripäivä oli muuten tosi kiva, me saatiin kaikkee herkkuu, ja sit saatiin semmosta nakkikakkua, se oli HYVÄÄ. Siis todella hyvää. Ja sitten me syötiin paljon semmosia herkkurustoluita ja siankorvia, vaikka niitä äiskä ja iskä kyllä ostaa ihan liian harvoin.

Mulla on muuten uus kaveri, se muutti viime kesänä tohon meidän naapuriin. Sen nimi on Tico ja se on semmonen pieni, äiti sano että se on joku paimenkoira (shetlannin, toim. huom.), mut ei se kyllä paljookaan paimenna, alussa se kaivo aidan alta meidän pihalle mut sit se lähti tosi kovaa juoksemaan karkuun kun mä tulin. Mä en ekaks yhtään niinku tajunnu, että mitä se tarkottaa, mutta sitä vissiin vähän pelotti. Se on kyllä tosi kiva, vaikka se vähän vieläkin mua pelkää. Nii ja sit toi Iines sille kerran rähähti kun se tuli meidän pihalle, ehkä sikski se vähän pelkää. Mun mielestä taas on vaan tosi kivaa jos joku koira tulee käymään! Ihan parasta.

Mulla on toinenki uus kaveri, sen nimi on Vilma ja sen äiti kirjottaa kans sen juttuja ylös. Ollaan nähty vaan kerran, ja sitä pelotti niin paljon että se vaan haukku, haukku ja haukku, vaikka mä yritin tosi varovasti mennä sen luo. No okei, ekaks mä en kyl menny varovasti, kun vaan niin paljon ilahduin kun siellä oli ihan uus koiratyyppi. Mut sit mä istuin, ja se rauhottu, mut sit heti kun mä liikahdin niin se meni sen äiskän selän taakse istumaan ja haukku. Ja jopa puras mua nenään, mut ei mua haitannu. Sillä kyllä se myös kerran nuolas mua nenän päästä, vaikka sitä tosi paljon jännitti. 

Mä silti uskon, että meistä tulee tosi hyviä kavereita sen kanssa. :)

Täs on sen sivut: http://www.wilmarokkitukka.vuodatus.net/